JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA

HALLITUKSEN TIEDOTE

Pieksämäki-Jäppilä-Siikamäki-Peiposjärvi vesihuoltohanke Pieksämäen kaupunki käynnistää ko. Vesihuoltohankkeen rakentamisen vielä tämän vuoden aikana. Runkolijaston ja vedenottamon osalta hanke tulee saattaa päätökseen vuoden 2008 toukokuussa. Hankkeessa suunnitellaan Jäppilä-Pieksämäki sekä Jäppilä-Peiposjärvi välille runkovesijohto sekä siirtoviemäri tarvittavine talohaaroineen. Alustavan arvion mukaan vesijohtoa tulee olemaan n. 45 km ja viemäriä 45 km. Osuuskunta rakentaa omana hankkeenaan talohaarat ja rakentamista varten osuuskunta hakee hankkeelleen rahoituksen.
Hankkeeseen liittyen on pidetty erinäisiä tiedotustilaisuuksia, kiinnostus hanketta kohtaan oli runsas ja henki kokouksissa myönteinen. Liittymähinnoiksi (vesi+viemäri) on alustavasti laskettu Pieksämäen kaupungin toimesta 8000–9000 € sisältäen talokohtaisen pumppaamon.
Syvänsin alueen vesiosuuskunnan kanssa on käyty alustavia neuvotteluja viemäri- ja vesijohtoverkon ulottamisesta kyseiselle alueelle. Syvänsin alueen vesiosuuskunta selvittää liittymishalukkuuden maalis- huhtikuun aikana. Jonka jälkeen tehdään päätökset jatkosta.
Maavesi-Joroinen alueella on pidetty kyläkokous 27.3.2007, jossa lähes kaikki 20 paikalla ollutta taloutta olivat kiinnostuneet liittymään viemäriin. Joroisten kunta on tulossa hankkeeseen mukaan Maaveden alueen osalta ja päätökset kunnassa tehdään lähiaikoina.
28.6.2007 mennessä oli tullut yhteensä n. 200 varmistettua ilmoitusta halukkaista liittyjistä.Liittyjien määrä tulee oletettavasti kasvamaan vielä jonkin verran työn aikan.

Vaikutus osuuskuntaan.

Alustavissa neuvotteluissa on sovittu, että osuuskunta saisi hoidettavakseen kaikki runkolinjan varrella olevien kiinteistöjen vesihuollon, lisäksi osuuskunta saisi  korvausta vastaan ( lehdissä mainittu n. 400.000 € osuus)hallinnoitavaksi runkolinjan välillä Jäppilä-Peiposjärvi-Joroinen ja hoitaisi myös sen linjaston varrella olevien kiinteistöjen vesihuollon.
Osuuskunnan hanke voi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2008 ja ajankohta olisi loppu kesä. Siihen mennessä on tehty yleissuunnitelma, rakennussuunnitelma, rahoitusmahdollisuudet selvitetty, avustukset haettu ja päätös saatu. Suunnittelukustannuksista vastaa siihen saakka kunnes osuuskunta tekee rakentamispäätöksen Pieksämäen kaupunki. Kaiken sen suunnittelun ja selvityksen pohjalta osuuskunnan kokous tekee päätöksen hankkeen rakentamisesta, samalla osuuskunta joutuu muuttamaan toimialaansa ja sääntöjä, jotta osuuskunta voi toimia myös jätevesipuolella, tällä hetkellä osuuskunnan toimialana on vain veden jakelu.

Miksi Jäppilän seudun osuuskunnan tulisi toteuttaa hanke. Pieksämäen kaupungin ja ympäristökeskuksen kanssa käytyjen keskuteluiden pohjalta on käynyt selväksi ettei ole suotavaa, järkevää tai mielekästä perustaa uusia osuuskuntia vaan hankkeet tulisi toteuttaa jo olemassa olevilla osuuskunnilla. Osuuskunnan hallinnointi on helpompi järjestää ja kustannukset pysyvät osakasta kohden kohtuullisena. Myös Osuuskunnan toiminta muuttuisi enemmän vesihuoltolaitostyylliseksi.

Miksi liittyä osuuskunnan vesihuoltoon?

Tiedotustilaisuuden yleisö antoi muutaman aiheen joita he toivoivat painotettavan tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Asiat eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä vaan jokainen lukija saa miettiä omalla kohdallaan asian tärkeysjärjestyksen.
Ensimmäinen aihe on uusi Jätevesiasetus ja sen mukanaan tuomat velvoitteet. Nyt oman kiinteistön jätevesiasiat on helppo laittaa kuntoon vaivattomasti ja kun se tehdään suurella porukalla yhteisesti tulee se kaikille edullisemmaksi. Varsinkin ranta-alueiden määräykset tiukkenevat, asiasta antaa lisätietoa ympäristösihteeri tai ympäristösuunnittelija. Myös käyttö ja kunnossapito kustannukset kannattaa ottaa huomioon järjestelmiä verratessa. Verkostojärjestelmän käyttö ja huolto on erittäin helppoa käyttäjän kannalta - ei tarvitse huolehtia kuin että viemäriin pääsee vain sitä ”ihteään” eikä mitään asiatonta. Asiassa kannattaa katsoa kauemmaksi tulevaisuuteen ja miettiä myös sitä mitä jälkipolvet ehkä tarvitsevat. Asiaa voi myös ajatella investointina tulevaisuuteen sillä kiinteistön arvo nousee varmasti enemmänkin kuin mitä liittymiskustannus on.

Toinen aihe koskee taloutta. Kuten edellä mainitsin, kun hanke toteutetaan suurella porukalla tulee se edulliseksi yksittäiselle taloudelle. Laskennallisesti, mikäli verkostot vietäisiin kaikille kiinteistöille tulisi molemmat järjestelmät (vesi- ja jätevesijärjestelmä) maksamaan kiinteistölle alle 4000 euroa. Lisäksi tulee huomioida, että kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Normaali maksuaika osuuskunnan hankkeissa on 15-25 vuotta, Jäppilän seudun vesiosuuskunta tullee käyttämään 15 vuoden maksuaikaa. Mikäli kiinteistö vaihtaa omistajaa syystä tai toisesta tuon 15 vuoden aikana, voidaan alkuperäinen sopimus siirtää uudelle omistajalle esim. niin, että jo suoritetut maksut luetaan uuden omistajan eduksi
Ja taloutta edelleen. Liittyminen nyt on edullista. Mikäli kiinteistö liittyy verkostoon jälkeen päin, esim. kahden vuoden päästä tulee liittyminen maksamaan enemmän kuin nyt. Jälkiliittyjä maksaa ensin saman verran kuin liittymispäiväänsä mennessä alkuperäiset liittyjät ovat maksaneet, lisäksi hän maksaa ainakin työn osuuden liittämistöistä joka on karkeasti n. 10-30 e / metri ja riippuen osuuskunnan päätöksestä ehkä tarvikekustannukset n. 10-25 e/metri. Ja vaikka kiinteistö liittyisi vasta 15 vuoden päästä kun kaikki investoinnit on maksettu pätee liittymisessä ja kustannuksissa sama periaate. Varsinkin rakennusoikeuspaikoilla asialla on merkitystä, liittymisen voi ottaa nyt ”varastoon” tai lisäämään kiinteistön markkinaarvoa.

Nyt on selvää, että hanke joudutaan vaiheistamaan useampaan vaiheeseen. Kuinka moneen vaiheeseen se selviää kun Pieksämäen kaupungin teettämä yleissuunnitelma valmistuu ja nähdään kokonaiskustannus tarkemmin. Osuuskunnalla on varmasti haluja toteuttaa hanke vaikka heti kokonaisuudessaan, mutta rakentamista ohjaa valtion avustuspolitiikka haja-asutusalueiden vesihuollolle.

Kuinka liittyä osuuskuntaan

Sen jälkeen kun Kaupungin lupaama suunnitelma valmistuu ja heiltä osuuskunta saa halukkaiden liittyjien listan sekä maanomistajatiedot osuuskunta tulee lähettämään kirjeen kaikille halukkaille liittyjille. Kirjeessä on ohjeet ja kaavake osuuskuntaan liittymiseksi. Liittyminen vesihuoltoon ei edellytä liittymistä osuuskuntaan, mutta onhan se parempi olla mukana päättämässä omista asioistaan kuin antaa vain muiden tehdä päätöksiä.

Jäppilän seudun vesiosuuskunnan hallitus ja nykyiset jäsenet toivottavat sinut uutena jäsenenä tervetulleeksi mukaan tekemään yhteisestä hankkeesta totta.

Periaatteellisia malleja ja käsitteitä

Yleissuunnitelma

Runkolinjan osalta laadittu ja merkitty maastoon sinisillä kuitunauhoilla/paaluilla. Osuuskunnan rakennettavaksi tulevat talohaarat suunnitellaan kesän 2007 jälkeen. Ei vielä sitova, vaan linjaston paikka saattaa muuttua monesta syystä ( maaperä, aluerakenteet, maanomistajan vaatimus ym.).

Rakennussuunnitelma

Tarkempi suunnitelma linjastoista, merkitään maastoon puupaaluin joissa on sininen pää. Rakennussuunnitelmaa varten suoritetaan maastomittaukset ja tutkimukset, myös liittyvän kiinteistön talojohdon paikka tutkitaan. Liittymispiste tarkentuu maastotutkijan ja kiinteistön omistajan yhteistyöllä. Liittymispiste-etäisyydeksi on annettu ohjeeksi min. 5 metriä rakennuksesta tai luonnollinen liittymispiste esim. sakokaivo ja käyttökaivo. Myös matka liittymispisteeltä rakennukseen tulee tarvittaessa tutkia. Rakennussuunnitelman laadinta suoritetaan yleissuunnitelman jälkeen 2007 syksyn ja 2008 kevään aikana.

Rahoitus

Rahoitusta varten osuuskunta hakee avustusta valtiolta ja kunnalta. Valtiolta saadaan yleensä avustusta 25% arvonlisäverottomiin kokonaiskustannuksiin ja kunnalta 15-20 % Tavalliselle liittyjälle verollisella tai verottomalla hinnalla ei tässä yhteydessä ole merkitystä.
Loppuosa rahoituksesta koostuu liittymismaksusta 10% ja loppu 45-50% katetaan lainalla.
Laina on osuuskunnan, eikä yksittäinen jäsen ole vastuussa lainasta. Lainalle haetaan kunnan takaussitoumus, laina-ajaksi on kaavailtu 15 vuotta. Laina hoidetaan pois ns. rahasto-osuusmaksuilla jonka suuruus saadaan jakamalla vuosittainen lainakustannus vuosittaisella asiakasmäärällä.

Rakentamispäätös

Osuuskunnan kokous tekee hallituksen esityksestä rakentamispäätöksen.

Urakoitsijan valinta

Osuuskunnan hallitus kilpailuttaa urakan ja valitsee urakoitsijan. Rakentaminen pyritään käynnistämään vuonna 2008.

Maankäyttösopimukset

Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset, myös liittyvän kiinteistön osalta. Osuuskuntaan kuulumattomille maanomistajille maksetaan lainmukaiset korvaukset johdon sijoittamisesta, haitasta ja vahingosta. Kaadetuille puille maksetaan asianmukaiset odotusarvokorvaukset. Puiden ja haitan osalta korvaukset määrittelee ulkopuolinen taho esim. MHY. Korvauksista pidetään kirjaa ja myöhemmin osuuskuntaan liityttäessä korvauksen saajan on palautettava suoritetut korvaukset.

Rakentaminen

Urakoitsija suorittaa urakkaan kuuluvat työt liittymispisteeseen asti osuuskunnan lukuun. Muut työt laskutetaan kiinteistön omistajalta. Urakoitsijan suoritettua viimeistelytyöt linjastoilla pidetään katselmus johon osallistuvat osuuskunnan ja urakoitsijan edustajien lisäksi maanomistajat ja liittyneiden kiinteistön omistajat. Katselmusta ennen maanomistajat saavat kuulemislomakkeen jossa voivat esittää kirjallisesti vaatimuksensa.
Kun katselmus on suoritettu alkaa takuuaika jonka aikana urakoitsija vastaa linjastossa ilmenneistä vioista.

Liittymiseen kuuluvat varusteet

Normaalisti liittymismaksuun kuuluvat taloventtiili, vesimittari + helat ( liittimet jolla mittari kiinnitetään kiinteistön verkostossa oleviin vesimittarisulkuihin), vakiopainesäätöventtiili, kiinteistöpumppaamo. Kytkemisen suorittaa putkialan ammattilainen jonka kiinteistön omistaja voi itse valita. Toisinaan osuuskunta on kilpailuttanut myös kytkemistyön esim. paikallisilla putkiliikkeillä. Kytkemistyöstä aiheutuvat kulut kuuluvat kiinteistön omistajan kustannuksiin. Osuuskunnan kokous päättää rakentamispäätöstä tehdessään myös tästä asiasta.

Rakentamisen jälkeen

Hallitus vastaa verkoston huollon ja kunnossapidon järjestämisestä. Osuuskunta on vesihuoltolaitos jolla tulee olla voimassa oleva valvontatutkimusohjelma.
Osuuskunta ja terveydenhuollon asiantuntijat yhdessä tarkkailevat veden laatua valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tulokset ovat kaikkien saatavilla ja ne voidaan toimittaa asiakkaalle esim. hallituksen tiedotteen yhteydessä.
Laskutuksen ja kirjanpidon hoitaa normaalisti tilitoimisto. Hallinnointi ja asiantuntijapalveluita voi ostaa ulkopuoliselta palvelun tuottajalta.

Jälkiliittyminen

Osuuskunta päättää itsenäisesti perittävistä maksuista, toimitettavista materiaaleista ja liittymispisteestä.
Verkostoihin on mahdollista liittyä myös rakentamishankkeen jälkeenkin. Tuolloin liittyvä kiinteistö maksaa yleensä työstä aiheutuvat kulut ja osuuskunnan päätöksestä riippuen mahdollisesti myös materiaalit. Jälkiliittyvän kiinteistön omistaja joutuu palauttamaan mahdolliset saadut korvaukset osuuskunnalle ja suorittamaan liittymispäivään mennessä kertyneet rahasto-osuusmaksut jotka muutkin jäsenet ovat siihen mennessä maksaneet. Lisäksi jälkiliittyvä kiinteistö osallistuu lopun rahasto-osuusmaksun suoritukseen normaalisti. Osuuskunnan kannattaa miettiä perittäviä maksuja ja niiden suuruutta tarkkaan jottei se tee jälkiliittymistä liian kalliiksi.

Jälkiliittymisen vaikutus alkuperäisiin maksuihin

Jokainen jälkiliittyvä kiinteistö osallistuu lopun rahasto-osuusmaksun suoritukseen normaalisti. Eli mitä varhaisemmassa vaiheessa tulee jälkiliittyjiä sitä enemmän se pienentää alkuperäistenkin liittyjien maksua.

Esim. Alkuperäisiä liittyjiä 100 kpl. Liittymismaksu kaikilla sama. 3 vuoden aikana uusia liittyjiä tullut 30 kpl. Jälkiliittyjät maksavat saman kuin muut ovat liittymispäivään mennessä suorittaneet + muita kuluja. Jos materiaali kuluja ei peritä niin liittymismaksulla voidaan materiaalit kustantaa hyvinkin suurelta osin poislukien kiinteistöpumppaamot. Kolmen vuoden päästä rahastoa on jakamassa 130 asiakasta, jolloin jäljelle jäävä osuus on pienentynyt 23%/ liittyjä ja kokonaiskustannus n. 11% / liittyjä.

Kiinteistön omat työt

Kiinteistön omia töitä ovat kaikki työt jotka suoritetaan liittymispisteen jälkeen. Esim. kiinteistöltä tulevan viemärin (tuloviemäri) liittäminen pumppaamoon. Tuloviemäreiden uusiminen kiinteistön alueella, jne. Vesi- ja viemärityöt viittä metriä lähempänä rakennusta mikäli ei ole kyseessä siirtyminen luonnolliselle liittymispisteelle esim. kaivolle. Vesijohdon kytkeminen kaivossa tai rakennuksen sisällä.

Sähköliittymät

Kiinteistökohtaiset jätevesipumppaamot tarvitsevat sähköliittymän joka otetaan luonnollisesti kiinteistön mittaritaulusta. Sähköurakoitsija tekee kartoituksen tarvittavista töistä ja tarvikkeista pumppaamon kytkemiseksi. Kiinteistön omistajalle jää kustannukset jotka koskevat keskuksen muutostöitä ja kytkemistä. Mikäli pumppaamo palvelee useampaa kiinteistöä osuuskunta suorittaa muutostyön kustannukset.
Kiinteistöpumppaamolle joka palvelee useampaa kiinteistöä sähköliittymä otetaan joltakin yksityiseltä kiinteistöltä. Heidän kanssaan tehdään asiasta kirjallinen sopimus jossa sovitaan tehtävistä töistä, tarvittavista muutoksista ja kustannusten jaosta sekä suoritettavista korvauksista/ hyvityksistä.

Kiinteistön omistajalle tulevat maksut

Jäsenmaksu

Osuuskunnan päätöksen mukaisesti jäsen maksaa 50,46 euron suuruisen jäsenmaksun. 
(Osuuskunta sääntöjen mukaan, Muutkin kuin jäsenet saavat hallituksen hyväksymän  sopimuksen tehtyään liittyä osuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon ja käyttää osuuskunnan palveluja.) Eli ei ole pakko olla jäsen, mutta vain jäsenenä voi olla tekemässä päätöksiä.

Liittymismaksu

Liittyvälle kiinteistön omistajalle tulee ensimmäisenä vuonna maksuun liittymismaksu joka on 10 % arvioidusta kokonaiskustannuksesta per liittyjä eli esimerkiksi: kokonaiskustannuksen ollessa liittyjää kohti 15.000 euroa ( summasta ei ole vielä vähennetty saatavia avustuksia), liittymismaksun suuruus on 1.500 euroa. Maksuajan voi osuuskunta itsenäisesti sopia mutta käytännön syistä se kannattaa olla maksimissaan 6 kuukautta.Osuuskunta kokous päättää asiasta.

Rahasto-osuusmaksu

Lainan hoitamista varten osuuskunta perii asiakkailtaan rahasto-osuusmaksua. Maksun suuruus määräytyy lainakustannusten ja vuosittain toiminta-alueella olevien liittyneiden kiinteistöjen ( = asiakkaiden) lukumäärän suhteesta. Esim. Jos kokonaiskustannus on 2.250.000 € lainan määräksi saadaan 1.125.000. Laina-aika 15 vuotta korko esim 3,35%. Lainakustannus toisena vuonna n. 550 / liittynyt kiinteistö. Rahasto-osuusmaksu voidaan sopia suoritettavaksi vuosittain 1-4 erässä. Osuuskunta kokous päättää asiasta.

Perusmaksu

Perusmaksulla katetaan hallinnointi, kirjanpito, valvontaohjelman mukaiset vesitutkimukset. Perusmaksun suuruuden määrää hallitus todellista kuluja vastaavaksi. Arvio perusmaksun suuruudesta on 50 euroa sisältäen alv 22%.Asiasta päättää osuukunnan hallitus.

Kulutusmaksu

Osuuskunnan hallitus neuvottelee Pieksämäen vesihuoltolaitoksen ja kaupungin kanssa perittävistä kulutusmaksuista. Kulutusmaksun suuruudeksi liittyjälle on arvioitu melkein sama kuin kaava-alueella perittävät maksut, koska osuuskunta joutuu lisäämään ostohintoihin n. 10-20% jolla katetaan verkostojen ylläpito ja kunnostus. Lisän suuruudesta päättää osuukunnan hallitus.

Oman talojohdon rakennuskustannus

Jokaiselle kiinteistölle tulee lisäksi kustannuksia oman talojohdon rakentamisesta liittymispisteestä ( 5 metriä rakennuksesta ) rakennukseen. Kustannusten suuruus riippuu olemassa olevasta järjestelmästä. Käytännössä talojohdon rakentamiseen voidaan käyttää aika heikosti urakoitsijan kalustoa ja työmiehiä, ainoastaan sellaisissa tapauksissa jos työt voidaan toteuttaa esim. viimeistelytöiden yhteydessä kun verkosto on jo muutoin valmis, kustannus laskutetaan tuolloinkin kiinteistön omistajalta. Liittämiset ja kytkemiset rakennuksen sisällä kuuluvat luonnollisesti kiinteistön omistajan omiin kustannuksiin.

Yhteystiedot

30.9. 2007 asti liittymisilmoituksia vastaan ottaa Pieksämäen kaupungilta 
Reino Iivarinen 044-588 2555  
Osuuskunnan yhteyshenkilönä toimii osuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäinen 050-436 1380.

MJK-Tek  
Ursuksentie1, 51600 Haukivuori  
Y-tunnus: 1956916-8  
Puh/ fax: 015-412 180  
Gsm: 050-436 1380
martti.kaariainen@haukivuori.fi

Paluu vesi- ja viemäriverkosto sivulle